”Suomi ei pärjäisi ilman EU:ta”. Tätä kuulee sanottavan niin usein, että se on muuttunut todeksi. Kauppa ei kävisi, ja vapaa liikkuvuus loppuisi aivan kuten kaikki kansainväliset vaikuttamismahdollisuutemmekin. Nämä väitteet eivät voisi olla kauempana totuudesta, mutta silti hämmästyttävän moni uskoo niihin.
Todellisuudessa kaikki edellämainitut ja muutkin EU-jäsenyyden väitetyt hyödyt ovat seuraustaEuroopan Talousalueen sopimuksesta, jonka Suomi solmi vuonna 1992 monen muun maan kanssa. Sopimus on edelleen voimassa ja jäisi, jos Suomi eroaisi EU:sta. ETA-sopimus turvaa kaikki samat hyödyt kuin EU-jäsenyys mutta ei juuri mitään sen haittoja, joita ei liene tarpeen enää nykypäivänä eritellä. Miksi sitten niin harva tietää tästä?
Jos keskiverto kansalainen on pihalla, niin tuntuvat eturivin poliitikotkin olevan. Vantaalla pidettiin tiistaina 6.5 eurokriisiaiheinen vaalipaneeli. Yksi paneeliin osallistuneista oli SDP:n puoluesihteeri ja eurovaaliehdokas Reijo Paananen. Paananen tuomitsi Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesosen puheet ETA-sopimukseen palaamisesta riman alituksena, joka perustui kuulemma oletukseen, etteivät ihmiset tiedä, mikä ETA-sopimus on. Paanasen mukaan ETA tarkoittaa sitä, että ”kaksi kertaa vuodessa matkustettaisiin Brysseliin kuuntelemaan, mitä muut ovat päättäneet meidän puolesta” (Paanasen puheenvuoro nähtävissa videolla kohdassa 8:50). Paananen ei siis itse tiedä, mikä ETA-sopimus on.
Yhtä tietämätön oli myös toinen SDP:n eurovaaliehdokas Kimmo Kiljunen tammikuussa niin ikään Vantaalla pidetyssä vaalipaneelissa. Hänen mukaansa Norjassa astuu ETA- sopimuksen takia voimaan 90% EU:n lainsäädännöstä (todellinen luku: 18,5% vuosi 1997 – 2003) ilman, että kansa voi itse vaikuttaa asiaan (Kiljusen puheenvuoro nähtävissa videolla kohdassa 1:12:00).
Myöskin kaikkitietävä wikipedia väittää:
”Koska ETA-maat joutuvat noudattamaan suurta määrää EU-lainsäädäntöä, ilman, että ne pääsevät vaikuttamaan lakien sisältöön on tilannetta Norjassa kutsuttu ”faksi-demokratiaksi”. Brysselistä vain faksataan direktiivit joita Norjan tulee noudattaa.”
Näiden väitteiden ja todellisuuden välillä on ammottava kuilu.
Totuus ETA-sopimuksesta
Kuten sanottu, ETA-sopimus takaa kaikki samat hyödyt, kuin EU-jäsenyys, mutta ei juuri mitään sen haitoista. Osa EU:n lainsäädännöstä astuu voimaan ETA-maissa. Ei kuitenkaan automaattisesti ja jäsenmaiden tahdosta riippumatta vaan monivaiheisen prosessin jälkeen.
Kuten sanottu, ETA-sopimus takaa kaikki samat hyödyt, kuin EU-jäsenyys, mutta ei juuri mitään sen haitoista. Osa EU:n lainsäädännöstä astuu voimaan ETA-maissa. Ei kuitenkaan automaattisesti ja jäsenmaiden tahdosta riippumatta vaan monivaiheisen prosessin jälkeen.
Kun uusi EU-laki säädetään, EU- ja ETA-maat arvioivat yhdessä, onko kyseinen laki relevantti sisämarkkinoiden toiminnan suhteen. Läheskään kaikki lait eivät ole. Jos laki katsotaan ETA-maita velvoittavaksi, arvioidaan seuraavaksi, otetaanko laki käytäntöön sellaisenaan vai vaatiiko se mukautusta. Tämän jälkeen EU:n ja jokaisen ETA-maan on hyväksyttävä laki. ETA-mailla on siis veto- oikeus EU:n lainsäädäntöön - , toisin kuin EU:n jäsenmailla.
ETA-mailla on myös oikeus tulla EU-komission kuulemiksi jo laki-aloitteiden valmisteluvaiheessa. Näin ollen ETA- mailla saattaa olla jopa suurempi vaikutusvalta EU:n asioihin, kuin sen jäsenmailla, koska onhan komission intresseissä säätää lakeja, jotka myös veto- oikeutut ETA-maat hyväksyisivät.
ETA-mailla on myös oikeus tulla EU-komission kuulemiksi jo laki-aloitteiden valmisteluvaiheessa. Näin ollen ETA- mailla saattaa olla jopa suurempi vaikutusvalta EU:n asioihin, kuin sen jäsenmailla, koska onhan komission intresseissä säätää lakeja, jotka myös veto- oikeutut ETA-maat hyväksyisivät.
Petosta vai epäpätevyyttä?
Reijo Paananen ja Kimmo Kiljunen eivät ole ainoat korkeantason poliitikot, jotka ovat levittäneet perättömiä puheita EU-jäsenyyden auvoisuudesta. Olisikin helpompaa luetella ne, jotka eivät niin tee. On vaikea sanoa, onko mukavampi uskoa tahalliseen vääristelyyn vai tietämättömyyteen.
Reijo Paananen ja Kimmo Kiljunen eivät ole ainoat korkeantason poliitikot, jotka ovat levittäneet perättömiä puheita EU-jäsenyyden auvoisuudesta. Olisikin helpompaa luetella ne, jotka eivät niin tee. On vaikea sanoa, onko mukavampi uskoa tahalliseen vääristelyyn vai tietämättömyyteen.
Oli syy mikä tahansa, vain avoimessa keskustelussa jyvät erottuvat akanoista. Jostain syystä kuitenkin juuri näissä EU-vaaleissa YLE päätti jättää Eduskunnan ulkopuoliset puolueet – eli kaikki puolueet, jotka vastustavat EU:ta - kokonaan ilman televisioaikaa*. Onko kyse keskustelun tahallisesta tukahduttamisesta vai jostain muusta?
ks. Myös kirjoitukseni Harhaluuloja EU:sta.
*Korjaus: Toisin kuin kirjoituksessa väitän, eduskunnan ulkopuoliset puoleet saavat näissä vaaleissa televisioaikaa. Tosin huomattavasti vähemmän kuin eduskuntapuolueet. Eduskuntapuolueille on varattu kullekin oma puoluepäivänsä, kun eduskunnan ulkopuoliset puolueet saavat tyytyä yhteiseen "pienpuoluepäivään" . Tietääkseni myöskään perinteisiä kaikkien tai monen puolueen välisiä vaaliväittelyitä ei näissä vaaleissa YLE:ltä nähdä. YLE painottaa näissä vaaleissa puolueiden ja ehdokkaiden monologeja, eikä keskustelua, joka toisi puolueiden erot näkyviin.
ks. Myös kirjoitukseni Harhaluuloja EU:sta.
*Korjaus: Toisin kuin kirjoituksessa väitän, eduskunnan ulkopuoliset puoleet saavat näissä vaaleissa televisioaikaa. Tosin huomattavasti vähemmän kuin eduskuntapuolueet. Eduskuntapuolueille on varattu kullekin oma puoluepäivänsä, kun eduskunnan ulkopuoliset puolueet saavat tyytyä yhteiseen "pienpuoluepäivään" . Tietääkseni myöskään perinteisiä kaikkien tai monen puolueen välisiä vaaliväittelyitä ei näissä vaaleissa YLE:ltä nähdä. YLE painottaa näissä vaaleissa puolueiden ja ehdokkaiden monologeja, eikä keskustelua, joka toisi puolueiden erot näkyviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti